lauantai 3. lokakuuta 2015

Taistelu taajuuksista



1

Otsikolla ei tarkoiteta perinteistä elektronisen sodankäynnin häirintätaistelua vaan sotilaalliseen maanpuolustukseen tarkoitettujen taajuuskäyttöjen väistymistä kaupallisten siviilikäyttöjen tieltä. Ensimmäiset väistöliikkeet oli tehtävä jo 80-luvulla, kun NMT-matkapuhelinverkko esti tullessaan armeijan PL-70 radiolinkkikaluston käytön, koska pv:n linkit toimivat NMT:n taajuusalueella. Myöhemmin linkkikalustolle DM15/800 tuli paljon rajoituksia GSM-verkon rakentamisen vuoksi. Sama suuntaus aiheuttaa nykyään vaikeuksia kaluston koulutukselle. Armeijan kalusto käy käyttökelvottomaksi, ei kaluston tekniikan vuoksi vaan siksi, ettei niitä saa enää käyttää, koska matkapuhelinverkot ja langaton laajakaista ”syövät” laitteiden taajuudet. Puolustusvoimien on siirryttävä yhä ”huonommille” taajuuksille. On siirryttävä käyttämään taajuuksia, jotka heikkenevät voimakkaasti mäkisessä ja metsäisessä maastossa. Seurauksena on, että yhteysvälit lyhenevät ja tarvitaan paljon enemmän kalustoa toimivan verkon rakentamiseen.
Samaan aikaan kenttäviestiverkoissa kulkevan tiedon määrä lisääntyy lähes räjähdysmäisesti. Puheen osuus on vain murto-osa tietokoneiden välisestä liikenteestä. Näin ollen pelkillä VHF- ja HF- taajuuksilla ei yksinkertaisesti pärjätä. Toisaalta kaikki ”hyvät” korkeammat taajuudet on annettu kaupalliseen käyttöön, jossa ei enää siirretä puhetta vaan elokuvia ja videoita ja muuta aivoja surkastuttavaa hömppää.
Suomessa taajuuksien jaosta vastaa Liikenneministeriön alainen Viestintävirasto. Viestintäviraston on noudatettava kansainvälisiä asetuksia ja määräyksiä taajuuskaistojen jaosta. Euroopassa taajuuksien käyttöä yhtenäistää CEPT (Conférence Europeenne des Postes et Télégraphs). Maailmanlaajuisesti taajuuksien käyttöä ohjaa YK:n alainen ITU (International Telecommunication Union). ITU:n toimintaa ohjaa maailman radioliikennekonferenssi (World Radiocommunication  Conference). Tästä nähdään, että pienen Suomen Viestintäviraston ja puolustusvoimien taajuuksien käyttöä ohjaavat suuret valtiot ja globaali markkinatalous lobbareineen. Toivomme sotilaallisen maanpuolustuksen taajuustarpeiden huomioonottamisessa on yhtenäiset kansainväliset taajuustarpeet muiden Euroopan maiden puolustusvoimien taajuustarpeiden kanssa.